Vihdoin tänne Espooseenkin on saatu talvi. Tänään oli ensimmäinen kunnollinen talvipäivä, aurinko paistoi ja pakken kirveli poskilla. Jo edellisenä iltana jo sään tullessa TV:stä päätin että jos huomenna todella on pakkas päivä niin olen ennen yhtä liikkellä (se kuulosti näin loman viimeiselle päivälle aika ylitse pääsemättömältä). Siellä aurinko paistoi kun heräsin yhdentoista aikaan. Soin kevyen aamupalan, tein aamutoimet, puin lenkki kengät ja verkkarit jalkaa ja heitin kameran ollalle. Siinä sitten seisoin meikittömänä, hiukset likaisina pipon alle piilotettuna, mutta sporttisena keskellä kirkasta pakkas paivää matkalla lenkille. Suunnaksi otin meren viertä kulkevan lenkki polun. Heti polulle päästyäni huomasin etten ollut yksin lenkki ideani enkä kuvaus inspiraationi kanssa. Kävelin lenkki polun viertä läheiselle rannalle nauttien kylmästä viimasta ja hymyilevistä vastaan tulijoista. Normaalisti kesäisin juoksen matkan n. puolessa tunnissa mutta nyt siihen meni jopa kaksi tuntia joten en kerinnyt tekemään niin pitkää lenkkiä, kuin olisin halunnut. "Pikku aurinko nimittäin odotti tätiään". Matkaa kului kumminkin noin 12km ja aikaa 3 tuntia.Sain pitkästä aikaa aivot nollatua ja nauttia todellisesta mielenrauhasta. Kotiin päästyä join kupin lämmintä kaakota jotta sain kädet lämpimiksi. Sain päivän ainakana paljon kuva materiaalia, mutta tähän laitan vain muutaman. :)
PS. Teskti on kirjoitettu viime viikon sunnuntaina ja lojui luonnoksissa viikon, nyt kumminkin tuli aika julkaista se.
love ronja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti